Kupari kuuluu sinkin, seleenin ja raudan ohella niihin hivenalkuaineisiin, joita ilman ihminen eikä muukaan elollinen luontoei voi tulla toimeen. Kuparia tarvitaan mm. monien entsyymien aktivoinnissa ja hemoglobiinin muodostuksessa. Lisäksi kuparilla on merkitystä luuston lujuuden ja pigmenttien muodostuksessa.

Terveessä, noin 70 kg painavassa ihmisessä on 80–120 mg kuparia. Suomalaisten kuparin saanti on noin 1,7 mg päivässä. Selvän valtaosan tästä määrästä ihminen saa kiinteästä ravinnosta. Suositeltava päivittäinen kuparintarve vaihtelee 0,5–3,0 mg, pienemmän luvun tarkoittaessa sylivauvoja ja suuremman luvun yli 11-vuotiaita ja aikuisia. Erittäin kuparipitoisia elintarvikkeita ovat suklaatuotteet ja hummerit. Äidinmaidossakin on viiden ensimmäisen vuorokauden aikana runsaasti kuparia.

Kuparin puutos voi aiheuttaa anemiaa ja ripulia. Puutostilat ovat kuitenkin harvinaisia, sillä tavallinen ravinto sisältää yleensä riittävästi kuparia. Liian suurten kupariannosten saaminen ravinnosta on käytännössä mahdotonta, sillä jo täysin vaarattomat kuparipitoisuuden antavat lintarvikeelle
voimakkaan maun. Esimerkiksi juomaveteen tulee metallin maku jo kuparipitoisuuksista 2–13 mg/l lähtien pienemmän arvon tarkoittaessa pehmeää vettä ja suuremman kovaa kaivovettä.