Seostamattomien kuparien ryhmittely

• Hapeton kupari
• Happipitoinen kupari
• Deoksidoitu kupari

Hapeton kupari

Cu-OF (oxygen-free copper) valetaan hapen liukenemisen estämiseksi suojakaasussa, jotta sulaan kupariin ei pääse happea. Hapen pääsy metallisulaan estetään peitostamalla sula esimerkiksi hiilellä tai käyttämällä sulatuksessa vakuumiuunia. Hapeton kupari on sähkönjohtavuudeltaan paras kaikista kuparilaaduista. Sen johtavuus on vähintään 100 % I.A.C.S, mutta yleensä johtavuus on luokkaa 101 – 101,8 % I.A.C.S. Hapettoman kuparin puhtauden on oltava vähintään 99,95 %, sillä sen sähkön- ja lämmöjohtokyky on erittäin herkkä epäpuhtauksille. Elektroniikkateollisuutta varten on kehitetty vielä puhtaampi, ns. sertifikaattilaatu Cu-OFE  (oxygen-free copper, electronic grade), jonka kuparipitoisuus on vähintään 99,99 %.

Hapettoman kuparin käyttö: sähköjohtimet, virtakiskot, käämit, liittimet, sähkö- ja puhelinkaapelit, sähkömagneetit, puolijohdekomponentit, merenalaiset kaapelit, suprajohteet, kommutaattorit, generaattorien virtaputket, induktiouunit.

Happipitoinen kupari

Yleisin kuparilaatu on happipitoinen kupari Cu-ETP (tough pitch copper). Sulaan liuennut happi muodostaa kiinteässä olomuodossa linssimäisiä rakenteita. Happikupari ei ole yhtä herkkä epäpuhtauksille kuin hapeton kupari, koska happilinssit sitovat tehokkaasti epäpuhtauksia. Toisaalta happikuparin johtokyky on alhaisempi kuin hapettoman kuparin eikä sitä voi käyttää pelkistävissä olosuhteissa. Tyypillisiä happikuparisovelluksia ovat sähköjohtimet, virtakiskot, käämit, säiliöt, katot, räystäskourut, pellitykset, julkisivut.

Deoksidoidut kuparit

Deoksidoidut kuparit ovat yleiskupareita, eikä niitä yleensä käytetä sähköjohtotarkoituksiin. Deoksidoiduissa kupareissa metallisulaan lisätään pienehköjä määriä deoksidointiaineita, tyypillisimmin fosforia, poistamaan sulasta happi. Fosforin määrä vaihtelee 0,002…0,050 %. Fosfori estää kuparin rakeenkasvua, eli kuparia voidaan hehkuttaa melko vapaasti tarvitsematta pelätä liian suurta raekokoa. Eurooppalaisissa standardeissa on useita fosforipitoisia kupareita. Tärkeimpiä ovat runsasfosforinen Cu-DHP (phosphorus-deoxidized copper – high residual phosphorus), jonka fosforipitoisuus on 0,015…0,040 % sekä matalafosforinen Cu-DLP (phosphorus-deoxidized copper – low residual phosphorus), jonka fosforipitoisuus on 0, 005…0,013 %.

Käyttö: Lämmönsiirtimet, tislaus-, haihdutus- ja keittokalusteet, kuumavesivaraajat, jäähdyttimet, varastosäiliöt ja tankit, kattoasennukset, pellitykset, verhoukset, koristelistat, vesi-, öljy-, kaasu- ja lämmitysputket, ilmastointi- ja jäähdytinlaitteiden putket.

Matalaseosteiset kuparit

Pääsääntöisesti kuparin johtavuusominaisuudet heikkenevät kun siihen lisätään seosaineita, mutta toisinaan seostamalla pienellä määrällä halutaan parantaa tiettyjä ominaisuuksia muuttamatta kuitenkaan metallin perusluonnetta. Tällaisia ominaisuuksia ovat korkeampi lujuus, lastuttavuus tai korkeampi pehmenemislämpötila ja sen myötä suurempi virumislujuus.